Tietoa Saksasta

Saksan liittotasavalta on 82,2 miljoonalla asukkaallaan Keski-Euroopan runsasväkisin valtio ja yksi maailman johtavista teollisuusmaista. Maalla on valtava markkinapotentiaali suomalaisyrityksille.

© iStock/franckreporter

Saksa on yksi maailman johtavista ulkomaankauppaa käyvistä maista. Viennin arvo vuonna 2016 oli 12075 miljardia euroa, mikä on oli kolmanneksi eniten Kiinan ja USA:n jälkeen. Noin puolet Saksan bruttokansantuotteesta muodostuu ulkomaankaupasta. Tuonnin arvo oli 954,6 miljardia euroa.

Saksa ja Saksan markkinapotentiaali

Valtiorakenne ja osavaltiot

Saksan liittotasavalta on parlamentaarinen demokratia. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle. Kaikilla täysi-ikäisillä kansalaisilla on oikeus äänestää parlamenttivaaleissa. Kaksikamarisen parlamentin ylin lainsäädäntövalta on liittopäivillä (Bundestag). Osavaltiot käyttävät omaa lainsäädäntövaltaansa liittoneuvostossa (Bundesrat).

Saksan Liittotasavallan hallintojärjestelmä
Saksa on ollut aina jaettu eri osavaltioihin, jotka ovat muuttuneet paljon useiden vuosisatojen aikana. Nykyinen valtiomuoto on liittotasavalta, joka muodostuu osavaltioista. Osavaltiot ovat syntyneet toisen maailmansodan jälkeen 1945 ja niitä on yhteensä 16.

Saksan federaalinen rakenne muistuttaa vastaavaa järjestelmää esim. Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Kaikilla osavaltioilla on oma hallitus, omat viranomaiset ja lainsäädäntövalta joillakin alueilla. Näin Saksan eri alueiden ominaispiirteet pystytään säilyttämään ja alueelliset ongelmat pystytään ottamaan paremmin huomioon. Osavaltioiden välisistä eroista mainittakoon lakisääteisten vapaapäivien vaihtelu eri osavaltioissa. Esim. Baijerissa on 12 vuosittaista vapaapäivää ja Berliinissä vain 9. Myös koululomat on porrastettu usein eri aikoihin.

Saksan ulkomaankauppa

Saksa on yksi maailman johtavista ulkomaankauppaa käyvistä maista. Viennin arvo vuonna 2016 oli 12075 miljardia euroa, mikä on oli kolmanneksi eniten Kiinan ja USA:n jälkeen. Noin puolet Saksan bruttokansantuotteesta muodostuu ulkomaankaupasta.

Tuonnin arvo oli 954,6 miljardia euroa. Kauppakumppanit Saksan tärkeimmät ulkomaankauppakumppanit ovat läntiset teollisuusmaat. Yli puolet Saksan viennistä ja tuonnista on kauppaa muiden EU-maiden kanssa. Saksan suurin kauppakumppani on Ranska, jota seuraavat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kiina ja Hollanti. Vuonna 2016 Suomi oli Saksan 25. tärkein tuontimaa ja 27. tärkein vientimaa.

Tuonti- ja vientituotteet
Johtavia vientiartikkeleita ovat ajoneuvot ja niiden osat, koneet ja laitteet, kemian tuotteet, metallit ja sähkötekniikka. Eniten maahan tuodaan kemiantuotteita, ajoneuvoja, öljyä ja kaasua, metalleja sekä koneita.

Ulkomaankauppa on suuri työllistäjä
Välittömästi tai välillisesti viennin parissa työskentelevien määrä on Saksassa noin viidennes koko elinkeinoelämän ammattityövoimasta, joten lähes joka viides työpaikka on sidoksissa ulkomaankauppaan.

Saksan teollisuus

Teollisuus on Saksan talouden selkäranka. Vajaassa 50 000 teollisuusyrityksessä työskentelee lähes kuusi miljoonaa ihmistä.

Rakenne
Saksan teollisuuden rakenne on muuttunut viime vuosikymmeninä. Ala on edelleen erittäin tärkeä Saksan taloudelle, vaikkakin teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt vuosien varrella. Tämä johtuu pääasiassa palvelualojen vahvasta taloudellisesta kehityksestä, mikä ei kuitenkaan olisi ollut mahdollista ilman teollisuuden erinomaista kansainvälistä kilpailuasemaa.

Saksan teollisuus koostuu pääosin keskisuurista yrityksistä. 98 prosentissa yrityksistä työskentelee alle 500 työntekijää. Lähes joka toinen saksalainen työskenteli noin 40 vuotta sitten teollisuuden palveluksessa, nykyään vain joka neljäs. Teollisuuden tuotanto ja tuottavuus on silti jatkuvassa nousussa, mikä johtuu varsinkin informaatio- ja viestintäteknologian tehokkaasta hyödyntämisestä alalla. Saksa onkin hyvä esimerkki modernin teknologian integroimisesta perinteisille teollisuusaloille.

Autoteollisuus
Saksa on yksi johtavista maista useilla teollisuudenaloilla, kuten esim. autoteollisuudessa. Maassa tuotetaan USA:n ja Japanin jälkeen maailman kolmanneksi eniten ajoneuvoja. Autot ovat myös Saksan tärkein vientituote. Tuotteista meni yli puolet vientiin. Joka seitsemäs työpaikka Saksassa on välittömästi tai välillisesti sidoksissa autoteollisuuteen.

Koneteollisuus
Suurin osa kaikista Saksan teollisuusyrityksistä edustaa koneteollisuutta. Lähes 6000 yrityksen palkkalistoilla on lähes miljoona työntekijää. Saksa on yksi johtavista maista koneiden- ja laitteiden valmistuksessa maailmassa ja kärkimaa Euroopassa koneiden, laitteiden ja autojen valmistuksessa ja viennissä. Vienti kattaa lähes kolmanneksen koko EU:n vientikapasiteetista. Saksassa haetaan myös eniten koneenrakennusalan patentteja maailmassa eli enemmän kuin Yhdysvalloissa ja Japanissa. EU:n sisäisistä patenttihakemuksista Saksan osuus on lähes puolet.

Muu teollisuus
Myös monet muut Saksan teollisuuden alat ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä ja ovat jatkuvassa kasvussa. Saksa on tunnettu korkeasta laadusta elektroniikkatuotteissa. Luonnonsuojeluteknologiaa voi väittää lähes täysin saksalaiseksi elinkeinoalaksi. Bio- ja geeniteknologiaa kehitetään keskimääräistä enemmän. Informaatio- ja viestintäteknologia-alan yrityksien määrä on noussut viiden viimeisen vuoden aikana neljänneksen. Tekstiili- ja vaatetusalalla Saksa on Kiinan, Hongkongin ja Italian jälkeen neljänneksi suurin vientimaa. Varsinkin työvaatetekstiilien valmistus on kasvattanut ja vahvistanut alaa.

Kaupan erityispiirteitä

Kaupan osuus Saksan bruttokansantuotteesta on noin 10 prosenttia. Kaupan alalla työskentelee 4,6 miljoonaa henkilöä, yrityksiä on noin 600 000. Yritykset ovat pääosin pieniä: noin puolessa yrityksistä työskentelee vain kaksi ihmistä, omistaja itse ja hänen lähiomaisensa.

Saksan markkinoita leimaa kova kilpailu
Kauppaketjujen ja pien- sekä erikoisliikkeiden välinen kilpailu on kiristynyt kovasti viime vuosikymmeninä. Alalla on ylitarjontaa eikä kysyntä ole kasvanut käsi kädessä tarjonnan kanssa. Useat pienet erikoisliikkeet eivät ole pystyneet vastaamaan hintakilpailuun ja ovat joutuneet sulkemaan ovensa. Kauppaketjut ovat tehostaneet toimintaansa mm. lakkauttamalla kannattamattomia liikkeitä ja laajentamalla toimintaansa ulkomaille. Myös ulkomaiset yritykset ovat laajentaneet Saksaan, kuten esim. yhdysvaltalainen Wal-Mart-konserni ja ranskalainen Intermarché-kauppaketju. Suurimmat ja vahvimmat saksalaiset kauppaketjut ovat Metro, Rewe, Edeka/AVA, Aldi ja Tengelmann.

Kulttuurierot

Saksalaista kulttuuria voi helpostikin verrata suomalaiseen, mutta eroja löytyy, jotka on hyvä ottaa huomioon.

Täsmällisyys
Saksalaiset ovat erittäin täsmällisiä. Myöhästyminen on epäkohteliasta ja kerran sovittua aikaa ei helposti muuteta. Mutta ei myöskään kannata saapua liian aikaisin tapaamiseen.

Nimet ja teitittely
Saksassa kätellään aina, teititellään, käytetään titteliä ja muistetaan nimet. Nimi toistetaan useasti keskustelun aikana puhutellessa vastapuolta.

Neuvottelukäytännöt
Saksalaisten tapa puhua päällekkäin ja keskeyttää lauseet neuvottelutilanteissa voi vaikuttaa epäkohteliaalta. Siihen pitää kuitenkin suhtautua osana paikallisia tapoja. Myös palautetta annetaan välittömästi.

Saksalaiset arvostavat kielensä osaamista ja neuvottelukieli on lähes aina saksa. Saksan kieltä kannattaakin käyttää vaikka vain neuvottelutilanteen keventämiseksi, jos vain mahdollista. Tärkeitä asioita käsiteltäessä kannattaa kuitenkin käyttää kieltä, jota puhuu sujuvasti.

Liikesuhteet
Saksalaiset ovat ystävällisiä henkilökohtaisissa suhteissa ja suoria mutta kohteliaita ammattiasioissa. Yhtiöiden liikejohdot ovat miesvoittoisempia ja keski-iältään vanhempia kuin suomalaisissa yrityksissä. Yrityshierarkia on jyrkempi kuin Suomessa. Saksalaiset eivät pelkää konflikteja, vaativat laatua, eivätkä maksa ylihintaa. Asiat hoidetaan tarkasti, yrityksen puolta pidetään ja puutteet otetaan esille. Hyväksymiskynnys on korkea, mutta hyväksymisen jälkeen saksalainen on uskollinen asiakassuhteelle. Saksassa solmitaan sopimukset aina kirjallisesti. Myös suullisesti sovitut asiat tulee tehdä kirjalliseen muotoon.

Maksuliikenne
Saksalainen yritys maksaa harvoin etumaksuja käydessään kauppaa uusien asiakkaiden kanssa. Myös luottotiedot ovat varsin ylimalkaisia ja luottorajoista on aina keskusteltava. Isot yritykset maksavat laskunsa hitaasti. Tavallisesti maksuaikaa on jopa 60 päivää. Maksupostit on sovittava tarkasti, koska epätäydellistä toimitusta ei tarvitse maksaa.

Toimialoilla eroja
Eri toimialojen välillä voi olla suuriakin eroja. Myös maantieteelliset erot ovat suuret. Vanhojen, konservatiivisten yritysten toimintapolitiikka ja -kulttuuri voi erota huomattavastikin uusista, nuorekkaista toimialoista. Mikäli asiakkaita on eri toimialoilta, on ymmärrettävä toimialakulttuurien eroja.

Kieli ja historia

Historia
Saksan aluetta hallitsivat vuosisatojen ajan pienet itsenäiset ruhtinaskunnat. Vuosina 1871-1918 Saksa oli keisarikunta, jota johti Hohenzollernin suku. Ensimmäisen maailmansodan tappion jälkeen vuonna 1918 Wilhelm II luopui kruunusta ja Saksa julistettiin Weimarin tasavallaksi.

Weimarin tasavallan aika oli myrskyinen. Talous oli alusta alkaen syöksykierteessä, armeija yritti kaapata vallan vuonna 1920 ja lama alkoi vuonna 1929. Vuonna 1932 äärioikeistopuolue NSDAP voitti vaalit ja vuotta myöhemmin Hitleristä tuli valtakunnankansleri. Toinen maailmansota alkoi 1939, kun saksalaiset marssivat Puolaan. Viisi ja puoli vuotta myöhemmin 8.5.1945 Saksa antautui. Berliini ja Saksa jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen: USA, Ranska ja Englanti miehittivät läntistä osaa ja Neuvostoliitto itäistä. Amerikkalaisten, ranskalaisten ja englantilaisten valloittamalle alueelle perustettiin 1949 Saksan Liittotasavalta ja Neuvostoliiton alueelle DDR (Saksan demokraattinen tasavalta). Berliini jaettiin Itä- ja Länsi-Berliiniin.

Länsi-Saksa kasvoi nopeasti taloudelliseksi suurmahdiksi ja perusti jo vuonna 1951 Ranskan, Italian ja Benelux-maiden kanssa Euroopan hiili- ja teräsyhteisön. Kuusi vuotta myöhemmin samat maat perustivat Euroopan talousyhteisön. Länsi-Saksa liittyi vuonna 1954 NATOon. Itä-Saksan talous- ja elinkeinoelämä otti mallia Neuvostoliitosta. Taloudellinen kehitys oli koko ajan vaikeuksissa ja maata rasittivat raskaat sotakorvaukset sekä diplomaattinen eristäytyminen länsimaista. Vuonna 1961 rakennettiin Berliinin muuri estämään itäsaksalaisten muutto länteen.

Muuri eristi Itä-Saksan tehokkaasti Länsi-Euroopasta 28 vuoden ajan. Muurin purku alkoi 9.11.1989. Seuraavana vuonna USA, Englanti, Iso-Britannia, Ranska, Neuvostoliitto ja kummatkin Saksat allekirjoittivat sopimuksen yhtenäisestä Saksasta. Muutoksista ja yhtenäistämisestä huolimatta lännen ja idän erot ovat vielä huomattavat. Berliini valittiin 1991 tulevaksi pääkaupungiksi ja vuonna 1999 liittopäivät (Bundestag) ja hallitus muuttivat kaupunkiin.

Asukkaat
Saksa on Venäjän jälkeen väestöltään Euroopan toiseksi suurin maa, vaikka se on kooltaan pienempi kuin esim. Ranska tai Espanja. Vain hieman Suomea suuremmalla alueella asuu noin 81 miljoonaa ihmistä. Saksa onkin yksi Euroopan tiheimmin asutuista maista, asukkaita on keskimäärin 230 ihmistä neliökilometrillä. Vain Hollannin, Belgian ja Englannin asumistiheys on vielä suurempi.

Saksa on asutettu erittäin epätasaisesti. Reinin-Ruhrin teollisuusalueella asuu yli 11 miljoonaa henkilöä ja alueen asumistiheys on 1100 henkilöä neliökilometriä kohden. Lännessä asuu myös huomattavasti enemmän ihmisiä kuin idässä. Yksin Nordrhein-Westfalenissa on enemmän asukkaita kuin entisen Itä-Saksan alueella. Vain joka kolmas saksalainen asuu suurkaupungissa (yli 100 000 asukasta), joita on yhteensä 82. Suurin osa asuu kylissä ja pikkukaupungeissa. Jopa 6,4 miljoonaa ihmistä asuu alle 2000 asukkaan taajamissa.

Kieli
Saksa kuuluu indogermaaniseen kieliryhmään, laajemmin käsitettynä germaanisiin kieliin. Se on tanskan, norjan, ruotsin, hollannin, flaamin ja myös englannin sukulaiskieli. Saksan kirjakieli perustuu Martin Lutherin raamattukäännökseen, mutta lähes koko Saksassa puhutaan eri murteita. Niistä pystyykin usein tunnistamaan, mistä päin maata puhuja on kotoisin. Murteet eroavat toisistaan niin suuresti, että esim. baijerilaisella voi olla ongelmia ymmärtää saksin murretta. Sanotaan, että "puhtainta saksaa" puhutaan Hannoverin alueelta. Saksa on pääkieli myös Itävallassa, Liechtensteinissa, osassa Sveitsiä, Etelä-Tirolissa (Pohjois-Italia), Nordschlewigissä (Tanska) ja pienillä alueilla Ranskaa, Belgiaa ja Luxemburgia. Yhteensä yli 100 miljoonaa ihmistä puhuu saksaa äidinkielenään.

Faktoja

Virallinen nimi Saksan liittotasavalta Bundesrepublik Deutschland Federal Republic of Germany
Asukasluku 82,8 milj.
Pinta-ala356 900 km2 (Suomi 337 030 km2)
Asukastiheysn. 230 asukasta/km2 (Suomi n. 18 asukasta/km2)
NaapurimaatItävalta, Sveitsi, Puola, Tsekki, Tanska, Luxemburg, Belgia, Hollanti, Ranska
Valtiomuoto Liittovaltio, joka koostuu 16 osavaltiosta. EU:n jäsenmaa
Liittokansleri Angela Merkel
Presidentti Frank-Walter Steinmeier
Kansallispäivä 3.10., Saksojen yhdistymispäivä (3.10.1990 alkaen)
PääkaupunkiBerliini
Uskonnotev. luterilaisia 30 %, katolilaisia 30 %, muslimeja 2 %
Valuuttaeuro
BKT 3132,67 mrd. euroa (2016)
Vientituotteet koneet, kulkuneuvot, kemikaalit, metallit ja metallivalmisteet, sähköteollisuuden tuotteet, elintarvikkeet sekä elektroniikka
Tuontituotteetelektroniikka, koneet, kulkuneuvot, kemikaalit, elintarvikkeet, tekstiilit polttoaineet sekä metallit
Teollisuuden alatrauta, teräs, hiili, sementti, kemikaalit, koneet, kulkuneuvot, sähköiset työkalut, elektroniikka, ruoka sekä juomat, laivanrakennus, tekstiilit