Suomen ulkomaankauppatilastoissa näkyy maailmanlaajuinen alakuloisuuden trendi: Vuonna 2023 Suomen yhteenlaskettu vienti EU-maihin laski 6,4 prosenttia ja vienti EU:n ulkopuolelle 7,5 prosenttia. Tuonti EU-maista laski samalla ajanjaksolla 13,1 prosenttia ja tuonti EU:n ulkopuolelta 22,3 prosenttia.
Suomen tärkeimmistä vientimarkkinoista vain Yhdysvaltojen-vienti kasvoi (+8,8 %). Kasvua on 750 miljoonaa euroa, tosin siihenkin sisältyy noin 1,5 miljardia euroa erikoiseränä saksalaisomisteisen Meyer Turun telakan valmistaman risteilyaluksen myötä.
Suomen tullin tilastojen perusteella Suomen talous on murroksessa: maailmanlaajuinen inflaatioaalto, globaalit raaka-ainetarpeet ja Suomen halpa energia näkyvät kauppatilastoissa. Halpa – ja ennen kaikkea uusiutuva – energia nostaa energiaa paljon käyttävän teollisuuden tuotteiden kilpailukykyä. Sähköistyvän liikenteen tarpeet ja siihen liittyvät investoinnit avaavat kasvavia mahdollisuuksia. Vaikka perinteiset vientivaltit paperi ja pahvi sekä puutavara laskivat viime vuonna, siinäkin syyt ovat moninaiset. Puutavaran viennin lasku esimerkiksi selittyy pitkälti sillä, että Venäjän-tuonnin loppumisen seurauksena Suomen teollisuus tarvitsee kaiken puutavaransa itse.
Suomen talouden murros näkyy myös Saksan-kaupassa
Saksan osuus Suomen tavaroiden kokonaisviennistä vuonna 2023 oli 10,5 prosenttia ja laskua vuoteen 2022 oli vähän yli prosentin. Suomen tuonti Saksasta laski Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 10,6 prosenttia vuoden 2022 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna ja oli arvoltaan lähes 12 miljardia euroa. Saksan osuus kokonaistuonnista oli 15,6 prosenttia, kun se vielä vuonna 2022 oli 12,9 prosenttia.
Viennin arvo Saksaan laski 15,9 prosenttia vähän yli kahdeksaan miljardiin euroon tammi-joulukuussa 2023. Kun laskelmasta poistetaan Mercedes Benzin sopimusvalmistaja Valmet Automotiven mallistomuutoksesta johtuva henkilöautojen vienti, laskua maiden välisessä kaupassa on enää 6,2 prosenttia. Vaikka moottoriajoneuvojen vienti romahti lähes 55 prosenttia 860 miljoonaan euroon, siitä huolimatta se on edelleen viennin kulmakiviä kolmanneksi tärkeimpänä toimialana. Moottoriajoneuvojen edellä ovat vain sähkökoneet ja -laitteet (1 mrd., +22 %) sekä erinäiset metallit ja niistä jalostetut tuotteet (1,6 mrd., -16 %).
Suomen viennin kivijalkana pidetty metsäteollisuuden tuotteiden viennit laskivat rajusti myös Saksaan, esim. paperimassan 15 sekä paperin ja pahvin 12 prosenttia. Puutavaran ja korkin vienti laski jopa yli kolmanneksen.
Merkittävää kasvua sitä vastoin edellä mainittujen sähkökoneiden ja -laitteiden lisäksi näkyi mm. mittareissa ja kojeissa sekä työkoneissa (+19 %).
Inflaatioharha
Viennin ja tuonnin määrät eivät sinällään vielä kerro kaikkea hintatason vaihtelun aikana: Esimerkiksi Saksan tuontihinnat olivat jo kesäkuussa 2023 yli 10 prosentin laskussa, joten on aiheellista huomioida myös vientien volyymit arvokehityksen osana.
Suomen vienti Saksaan on myös kärsinyt korkeasta korkotasosta, sillä suomalaisyritykset ovat usein saksalaisten investointihyödykkeitä tuottavien yritysten alihankkijoina, ja korkeiden korkojen aikana uusien investointien kannattavuus laskee. Tänä vuonna todennäköisesti tapahtuvat koronlaskut auttavat tässä tilanteessa.
Saksan osuus kaikesta Suomen viennistä volyymin osalta on kahdeksan prosenttia. Tuonnin osalta Saksan osuus volyymistä on vähän päälle kuusi prosenttia. Edellisvuoteen verrattuna Saksan-viennin volyymi laski 10,1 prosenttia ja tuonti 14,6 prosenttia.
Suomen viennissä Saksaan etenkin typpilannoitteet (+143 %), epäorgaaniset kemikaalit (+38 %) ja tuotteet perusmetallista (+38 %) ovat kasvattaneet osuuksiaan. Mielenkiintoista on myös seurata investointien myötä kehittyneen metallintuotannon, kuten sähköautojen akkujen (+13 %), volyymien nousua.
Metallien tarve ja energiasektorin muutosvauhti
Liikenteen sähköistyessä akkukemikaalien ja mineraalien tarve on kasvussa. Siten myös Suomeen investoidaan vahvasti akkuteollisuuteen ja maametallien tarve kasvaa merkittävästi. Vetypohjaisen energiatalouden suunnitelmat ovat edenneet ja Suomesta uumoillaan energian viejämaata. Molemmat toimialat vaativat vahvaa uusiutuvan energian tuotantoa ja asianmukaisia investointeja.
Lopuksi vielä positiivinen uutinen: Saksan ostopäällikköindeksi on ollut jo kuusi kuukautta nousussa, Saksan vienti nousi tammikuussa 2024 yli 6 prosenttia, ja taloustilannetta mittaava Ifo-indeksikin kääntyi helmikuussa taas lievään nousuun.
Lisää tietoa:
Jan Feller