Valtiorakenne ja osavaltiot

Saksan liittotasavalta on parlamentaarinen demokratia. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle. Kaikilla täysi-ikäisillä kansalaisilla on oikeus äänestää parlamenttivaaleissa. Kaksikamarisen parlamentin ylin lainsäädäntövalta on liittopäivillä (Bundestag). Osavaltiot käyttävät omaa lainsäädäntövaltaansa liittoneuvostossa (Bundesrat).

Saksan Liittotasavallan hallintojärjestelmä

Saksa on ollut aina jaettu eri osavaltioihin, jotka ovat muuttuneet paljon useiden vuosisatojen aikana. Nykyinen valtiomuoto on liittotasavalta, joka muodostuu osavaltioista. Osavaltiot ovat syntyneet toisen maailmansodan jälkeen 1945 ja niitä on yhteensä 16.

Saksan federaalinen rakenne muistuttaa vastaavaa järjestelmää esim. Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Kaikilla osavaltioilla on oma hallitus, omat viranomaiset ja lainsäädäntövalta joillakin alueilla. Näin Saksan eri alueiden ominaispiirteet pystytään säilyttämään ja alueelliset ongelmat pystytään ottamaan paremmin huomioon.

Osavaltioiden välisistä eroista mainittakoon lakisääteisten vapaapäivien vaihtelu eri osavaltioissa. Esim. Baijerissa on 12 vuosittaista vapaapäivää ja Berliinissä vain 9. Myös koululomat on porrastettu usein eri aikoihin.

osavaltio

pääkaupunki

Baden-Württemberg

Stuttgart

Baijeri

München

Berliini

Berliini

Brandenburg

Potsdam

Bremen

Bremen

Hampuri

Hampuri

Hessen

Wiesbaden

Mecklenburg-Etupommeri

Schwerin

Ala-Saksi (Niedersachsen)

Hannover

Nordrhein-Westfalen

Düsseldorf

Rheinland-Pfalz

Mainz

Saarland

Saarbrücken

Saksi (Sachsen)

Dresden

Saksi-Anhalt (Sachsen-Anhalt)

Magdeburg

Schleswig-Holstein

Kiel

Thüringen

Erfurt