Valtiorakenne ja osavaltiot Saksan liittotasavalta on parlamentaarinen demokratia. Perustuslain mukaan valta kuuluu kansalle. Kaikilla täysi-ikäisillä kansalaisilla on oikeus äänestää parlamenttivaaleissa. Kaksikamarisen parlamentin ylin lainsäädäntövalta on liittopäivillä (Bundestag). Osavaltiot käyttävät omaa lainsäädäntövaltaansa liittoneuvostossa (Bundesrat). Katso myös (linkki) oikeusjärjestelmä.
Saksan Liittotasavallan hallintojärjestelmä
Saksa on ollut aina jaettu eri osavaltioihin, jotka ovat muuttuneet paljon useiden vuosisatojen aikana (linkki: historia). Nykyinen valtiomuoto on liittotasavalta, joka muodostuu osavaltioista. Osavaltiot ovat syntyneet toisen maailmansodan jälkeen 1945 ja niitä on yhteensä 16:
osavaltio | pääkaupunki | Baden-Württemberg | Stuttgart | Baijeri | München | Berliini | Berliini | Brandenburg | Potsdam | Bremen | Bremen | Hampuri | Hampuri | Hessen | Wiesbaden | Mecklenburg-Vorpommern | Schwerin | Ala-Saksi (Niedersachsen) | Hannover | Nordrhein-Westfalen | Düsseldorf | Rheinland-Pfalz | Mainz | Saarland | Saarbrücken | Saksi (Sachsen) | Dresden | Saksi-Anhalt (Sachsen-Anhalt) | Magdeburg | Schleswig-Holstein | Kiel | Thüringen | Erfurt |
Saksan federaalinen rakenne muistuttaa vastaavaa järjestelmää esim. Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Kaikilla osavaltioilla on oma hallitus, omat viranomaiset ja lainsäädäntövalta joillakin alueilla. Näin Saksan eri alueiden ominaispiirteet pystytään säilyttämään ja alueelliset ongelmat pystytään ottamaan paremmin huomioon.
Erikoista on myös lakisääteisten vapaapäivien vaihtelu eri osavaltioissa. Esim. Baijerissa on 12 vuosittaista vapaapäivää ja Berliinissä vain 9. Myös koululomat on porrastettu usein eri aikoihin.
|
